Saviour sai tunnustuksen ykkösluokkaisena yleispätevänä ratsuhevosena Yleislaatuarvostelun elokuun lisätilaisuudessa. Suuren suosion vuoksi varsinaisen tilaisuuden lisäksi järkättiin rannalle jääneille vielä toinen tilaisuus. Sattumalta aamukahvia juodessa huomasin ilmoittautumisen olevan auki ja ajattelin nyt olevan meidän Savvyn aika.
Valmistautumisaikaa jäi parisen viikkoa, mutta äkkiäkös puunasimme Chrissen kanssa orin esittelykuntoon rakenne- ja luonnearvostelua varten. Savvy on tottunut olemaan syynäävän silmän alla, joten itse tilaisuus sujui letkeästi vanhan tekijän malliin. Tätä palkintoa lähdettiin hiljalleen tavoittelemaan heti kun tajusimme, ettei myytäväksi ostettu ori taida sittenkään lähteä meiltä minnekään. Se, että ykkönen tuli heti ensimmäisellä yrittämällä, lämmittää taustajoukkojen mieltä erityisen paljon.
Muutaman päivän kakkukahvikestittelyn jälkeen elämä jatkuu kuitenkin normaalisti myös Savvyn kohdalla. Kisaradoilla tavoite on vältellä vastoinkäymisiä ja kivuta yhä ylemmäs. Toivon mukaan palkinto hieman nostaa Savvyn kysyntää jalostusorina ensi keväänä. Ori on toistaiseksi saanut hyvin kirjavan joukon tammoja, mutta jälkikasvun seassa on jo pari 140cm ratojen hyppääjää, kantakirjattu pojanpoika ja harrastekäytössä olevat jälkeläiset eivät ole yhtään sen hullumpia luonteeltaan. Ennen kevättä meillä on kuitenkin vielä hyvin aikaa kartuttaa kokemusta kisaradoilta syksyn skaboissa ja hallikisoissa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saviour. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saviour. Näytä kaikki tekstit
perjantai 9. syyskuuta 2016
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Kevään merkkejä
Kevätkelit ovat saapuneet jo Sjöbackaankin, kun toissapäivänä saimme nauttia mahtavista plussakeleistä ja lämpimästä auringonpaisteesta. Ponikatraamme Salli, Roni, Rialto ja Finska ovat olleet kaikki aivan pistoksissa ja etenkin viimeksi mainittu on alkanut huomautella tammalaumalle olevansa ori. Tänä keväänä suunnitelmissa on ollut esitellä hannoverori Saviour tammanomistajille, mutta Finskan meriittien riittämisestä en ole aivan varma. Molemmat ovat vasta nuoria koltiaisia, joten kiire näihin puuhiin ei ole ja kisauran laitamme kummallakin etusijalle.
Auringonpistoksen piikkiin ei voi kuitenkaan laittaa minun ja Thomaksen ideaa ostaa ravihevonen! Viime lokakuun loppupuolella äkkäsimme huippusukuisen nuoren lämppäriorin nimeltä Firefax. Yksien aikansa nopeimpien ravureiden jälkeläisen uran alku ei ole ollut kovin kuohuttava, mutta ainakin Sundin veljekset ovat onnesta soikeana seuraillessaan orin startteja. Faksin alkuperäistarkoituksena oli tuoda tuohta talouteen, mutta tällä hetkellä ori on kyllä 100v€ voittosummallaan vahvasti miinuksella. Luotamme kuitenkin valmentajaan Vanilla Trottersiin, joka viime syksynäkin taikoi derbyvoittajan yllättäjätammasta.
Kilpailutunnelmiin ovat päässeet hevosten lisäksi myös tallikoirat Mowgli ja Abby, joiden luolakoiran ura sai debyyttinsä kuun vaihteessa. Mowgli suoritti ensimmäisen E-asteen luokkansa parhaana, mutta Abby oli niin täpinöissään, ettei malttanut keskittyä tehtävään ollenkaan ja jäi 13 pisteen päähän hyväksytystä tuloksesta. Molemmat ovat vasta nuoria, joten Abbynkään suorituksesta ei voi olla muuta kuin iloinen. Tulipahan tällainenkin reissu tehtyä.
Auringonpistoksen piikkiin ei voi kuitenkaan laittaa minun ja Thomaksen ideaa ostaa ravihevonen! Viime lokakuun loppupuolella äkkäsimme huippusukuisen nuoren lämppäriorin nimeltä Firefax. Yksien aikansa nopeimpien ravureiden jälkeläisen uran alku ei ole ollut kovin kuohuttava, mutta ainakin Sundin veljekset ovat onnesta soikeana seuraillessaan orin startteja. Faksin alkuperäistarkoituksena oli tuoda tuohta talouteen, mutta tällä hetkellä ori on kyllä 100v€ voittosummallaan vahvasti miinuksella. Luotamme kuitenkin valmentajaan Vanilla Trottersiin, joka viime syksynäkin taikoi derbyvoittajan yllättäjätammasta.
Kilpailutunnelmiin ovat päässeet hevosten lisäksi myös tallikoirat Mowgli ja Abby, joiden luolakoiran ura sai debyyttinsä kuun vaihteessa. Mowgli suoritti ensimmäisen E-asteen luokkansa parhaana, mutta Abby oli niin täpinöissään, ettei malttanut keskittyä tehtävään ollenkaan ja jäi 13 pisteen päähän hyväksytystä tuloksesta. Molemmat ovat vasta nuoria, joten Abbynkään suorituksesta ei voi olla muuta kuin iloinen. Tulipahan tällainenkin reissu tehtyä.
lauantai 1. lokakuuta 2011
Pikainen kisakooste
Eilinen perjantaipäivä vierähti Suokukan ratsastuskoulussa, jossa järjestettiin estecupin 4. osakilpailu. Hevosista mukana oli tuttuun tapaan Roni, Rialto, Savvy, Tete, Nono ja ruotsalaisponi Regnlunds Santiago. Aamupäivän poniluokat menivät sujuvasti, kun Roni oli luokkansa ainoa osanottaja Pikkuponicupissa ja Rialto hyppäsi helppoon voittoon Ponicupissa. Santilla on ollut muita pidempi kisatauko selän oireilun takia, eikä ori ollut tänään parhaimmillaan. Tuloksena 12 virhepistettä ja jumbosija.
Parin kuukauden tauolta palannut Savvy oli innosta piukeana ja malttamattomana otti yhden puomin alas. Samaa oli huomattavissa 130cm luokan hypänneessä Nonossa, joka myös pudotti kerran. Balsamia haavoille toi kuitenkin Savvyn kanssa samassa luokassa ollut loistava Tete, joka on kesän aikana kasvanut sekä fyysisesti, että erityisesti henkisesti. Kilpailemattoman sesongin jälkeen nuori tamma oli kuin kotonaan ja hyppäsi keskittyneesti voittoon.
Parin kuukauden tauolta palannut Savvy oli innosta piukeana ja malttamattomana otti yhden puomin alas. Samaa oli huomattavissa 130cm luokan hypänneessä Nonossa, joka myös pudotti kerran. Balsamia haavoille toi kuitenkin Savvyn kanssa samassa luokassa ollut loistava Tete, joka on kesän aikana kasvanut sekä fyysisesti, että erityisesti henkisesti. Kilpailemattoman sesongin jälkeen nuori tamma oli kuin kotonaan ja hyppäsi keskittyneesti voittoon.
tiistai 23. elokuuta 2011
Kohokohtia kesältä
Kesän toimintasuunnitelmat menivät hyvin nopeasti uusiksi, kun Thomas raukka mursi Gretan kanssa temppuillessaan jalkansa heti kesäkuun alkupuolella. Koko tallin hoito lankesi Disan harteille, jonka samalla pitäisi hoitaa myös ulkomaan kilpailut Saviourin ja Norma Jeanen kanssa. Pulmatilanteen pelastajaksi osoittautui Thomaksen ja Tommyn juuri ylioppilaaksi päässyt serkkutyttö Christine, joka on muutamat kerrat käynyt ratsastelemassa Joonallakin, vaikkei muuten ole juuri kilpailuntäyteisten ponivuosiensa jälkeen ollut hevosten kanssa tekemisissä. Nyt neitonen kuitenkin ilmoitti olevansa valmis auttaman hevostilaa hädässä ja tulemaan Sjöbackaan töihin, ettei Thomaksen tarvitse rasittaa murtunutta jalkaansa liikaa.
Kilpamatkat Saksaan onnistui sjöbackalaisilta loistavasti. Savvy on pysynyt hyvin kehitykseksessä mukana ja sijoittui jo rutiininomaisesti toiseksi A**-tasoisessa luokassa ja otti voiton Angerbachissa! Nono puolestaan sijoittui M**-luokassa (135cm) ja voitti 125cm luokan. Jos sama vauhti pysyy, hyppää Nono varmasti ensi vuonna 145cm-150cm luokkia, sillä tammassa on valtavasti käyttämätöntä kapasiteettia, eikä se tunnu vielä laittavan kaikkeansa peliin.
Syksyä kohden Thomaksen jalkakin on jo tullut parempaan kuntoon, mutta Christine on pysynyt tallin arjessa mukana auttaen villikkovarsojemme Linnean ja Rollen kanssa, sekä kevyenä ja pienikokoisena pitänyt ponikokoisen jätkäporukan Rialton, Ronin ja Finskan kuntoa yllä. Kouluratsastuksessa kilpaillut tyttö sai syksyksi pienen lisäprojektin 3-vuotiaasta puoliveritammasta Call Letter Blues HRW. Bluesiksi kutsuttu hauska piirtopää on tulevaisuuden kouluratsu vanhasta suvusta, jossa virtaa runsaasti hannover- ja trakehnerverta. Tamma on hyväkäytöksinen ja sopusuhtaisissa mitoissa oleva, joten se päätettiin astuttaa, vaikkei kesää enää ainakaan kurjien säiden puolesta ole jäljellä. Ensi kesäksi toivotaan syntyväksi FWB-varsaa, jonka isä on Västerbyn omistama GP-voittaja Codec de Grant.
Kilpamatkat Saksaan onnistui sjöbackalaisilta loistavasti. Savvy on pysynyt hyvin kehitykseksessä mukana ja sijoittui jo rutiininomaisesti toiseksi A**-tasoisessa luokassa ja otti voiton Angerbachissa! Nono puolestaan sijoittui M**-luokassa (135cm) ja voitti 125cm luokan. Jos sama vauhti pysyy, hyppää Nono varmasti ensi vuonna 145cm-150cm luokkia, sillä tammassa on valtavasti käyttämätöntä kapasiteettia, eikä se tunnu vielä laittavan kaikkeansa peliin.
Syksyä kohden Thomaksen jalkakin on jo tullut parempaan kuntoon, mutta Christine on pysynyt tallin arjessa mukana auttaen villikkovarsojemme Linnean ja Rollen kanssa, sekä kevyenä ja pienikokoisena pitänyt ponikokoisen jätkäporukan Rialton, Ronin ja Finskan kuntoa yllä. Kouluratsastuksessa kilpaillut tyttö sai syksyksi pienen lisäprojektin 3-vuotiaasta puoliveritammasta Call Letter Blues HRW. Bluesiksi kutsuttu hauska piirtopää on tulevaisuuden kouluratsu vanhasta suvusta, jossa virtaa runsaasti hannover- ja trakehnerverta. Tamma on hyväkäytöksinen ja sopusuhtaisissa mitoissa oleva, joten se päätettiin astuttaa, vaikkei kesää enää ainakaan kurjien säiden puolesta ole jäljellä. Ensi kesäksi toivotaan syntyväksi FWB-varsaa, jonka isä on Västerbyn omistama GP-voittaja Codec de Grant.
tiistai 24. toukokuuta 2011
Kevätvarsoja!
Kevät on ollut Sjöbackassa vuoroin lentämistä paikasta A paikkoihin B, C, D, E..., ja toisaalta hengailua kotipuolessa jännittävissä tunnelmissa, sillä tänä kesänä laitumillamme pitäisi kirmailla kaksi omaa varsaa.
Yllättäen RGE Lucinda eli Lusse pyöräytti jälkikasvunsa maailmaan aiemmin. Varsan arvioitu syntymäaika oli vasta parin viikon päässä, kun taas ponitamma Salli alkoi olla jo yliajan puolella. 7. toukokuuta tamma oli koko päivän kovin levoton ja aavistelimme mahdollista varsomista. Iltahämärän laskeuduttua Lusse varsoi ongelmitta terveen ja reippaan tammavarsan. Emänsä värityksen perinyttä piirtopäistä raudikkoa on kutsuttu Linneaksi, mutta virallisesti neiti tunnetaan nimellä Sjöbackas Caravela.
Emme ehtineet kauaa hengähtää Lussen ja Linnean kanssa, kun jo aamuyöllä huomasimme varsomiskamerasta jotakin olevan tekeillä Anfarwol Aurchwrlynin eli Sallin karsinassa. Varsa oli hieman vinossa, eikä meinannut alkuun päästä ulos, mutta suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Vajaan kuukauden aikana orivarsa, joka tämäkin on rautias piirtopää, on paljastunut melkomoiseksi veijariksi, jolle vain taivas on rajana. Leikkisästi Rolleksi kutsuttu varsa kirjattiin virallisiin kirjoihin Sjöbackas Eryr Aurina.
Omalle ykkösorillemme Savvylle kuuluu loistavaa. Se menestyi loistavasti ruotsalaisen SISF:n rakennearvostelussa helmikuussa saaden pisteitä yhteensä 41/50 ja Diplom-palkinnon! Tällä hetkellä ori on Nonon kanssa Saksassa, jossa ne kumpikin jatkavat toistaiseksi hyvin sujunutta kisakautta.
Yllättäen RGE Lucinda eli Lusse pyöräytti jälkikasvunsa maailmaan aiemmin. Varsan arvioitu syntymäaika oli vasta parin viikon päässä, kun taas ponitamma Salli alkoi olla jo yliajan puolella. 7. toukokuuta tamma oli koko päivän kovin levoton ja aavistelimme mahdollista varsomista. Iltahämärän laskeuduttua Lusse varsoi ongelmitta terveen ja reippaan tammavarsan. Emänsä värityksen perinyttä piirtopäistä raudikkoa on kutsuttu Linneaksi, mutta virallisesti neiti tunnetaan nimellä Sjöbackas Caravela.
Emme ehtineet kauaa hengähtää Lussen ja Linnean kanssa, kun jo aamuyöllä huomasimme varsomiskamerasta jotakin olevan tekeillä Anfarwol Aurchwrlynin eli Sallin karsinassa. Varsa oli hieman vinossa, eikä meinannut alkuun päästä ulos, mutta suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Vajaan kuukauden aikana orivarsa, joka tämäkin on rautias piirtopää, on paljastunut melkomoiseksi veijariksi, jolle vain taivas on rajana. Leikkisästi Rolleksi kutsuttu varsa kirjattiin virallisiin kirjoihin Sjöbackas Eryr Aurina.
Omalle ykkösorillemme Savvylle kuuluu loistavaa. Se menestyi loistavasti ruotsalaisen SISF:n rakennearvostelussa helmikuussa saaden pisteitä yhteensä 41/50 ja Diplom-palkinnon! Tällä hetkellä ori on Nonon kanssa Saksassa, jossa ne kumpikin jatkavat toistaiseksi hyvin sujunutta kisakautta.
lauantai 5. helmikuuta 2011
Stolt över min Savvy
Saviour matkasi vaihteeksi Tommyn kanssa kaksin Ruotsiin jo vuodenvaihteen jälkeen. Kaksikko keskittyi valmistautumaan SISFs Exteriörbedömningiin eli Svenska Internetstallföreningenin "rakennearvosteluun". Kaksikon majoituspaikkana toimi Uppsalan lähellä sijaitseva ponisiittola Stutteri Regnlund.
Kotopuolessa oli jo tullut harjoiteltua nätisti, edustavasti paikallaan seisomista ja askellajien esittämistä, joten Tommyn tehtävänä oli hioa taidot siihen malliin, että orin pystyisi esittää tuomarin edessä. Savvy kävi hieman kierroksilla, sillä vakiratsastaja Disa vaihtui Regnlundissa nuoria poneja kouluttavaan nuoreen mieheen, jonka kanssa toimivan yhteistyön löytyminen kesti hetken.
Tammikuun lopussa Savvy purjehti takaisin kotiin, sillä Suokukan ratsastuskoulun järjestämän Nuorten hevosten -cupin ensimmäinen osakilpailu käytäisiin 30. päivä. Radalla näkyi ja kuului ettemme olleet päässeet treenaamaan kunnolla yhdessä - tuloksena kolme pudotusta ja sijoitus puolenvälin paikkeilla. Aina ei voi voittaa, mutta syytän silti hieman itseäni orin turhasta stressaamisesta, sillä edessä oli vielä paluu Ruotsiin. Tällä kertaa lähden itse mukaan.
Kotopuolessa oli jo tullut harjoiteltua nätisti, edustavasti paikallaan seisomista ja askellajien esittämistä, joten Tommyn tehtävänä oli hioa taidot siihen malliin, että orin pystyisi esittää tuomarin edessä. Savvy kävi hieman kierroksilla, sillä vakiratsastaja Disa vaihtui Regnlundissa nuoria poneja kouluttavaan nuoreen mieheen, jonka kanssa toimivan yhteistyön löytyminen kesti hetken.
Tammikuun lopussa Savvy purjehti takaisin kotiin, sillä Suokukan ratsastuskoulun järjestämän Nuorten hevosten -cupin ensimmäinen osakilpailu käytäisiin 30. päivä. Radalla näkyi ja kuului ettemme olleet päässeet treenaamaan kunnolla yhdessä - tuloksena kolme pudotusta ja sijoitus puolenvälin paikkeilla. Aina ei voi voittaa, mutta syytän silti hieman itseäni orin turhasta stressaamisesta, sillä edessä oli vielä paluu Ruotsiin. Tällä kertaa lähden itse mukaan.
perjantai 25. kesäkuuta 2010
Poni brittiaksentilla
Paluumatka Irlannista takaisin kotiin ei sujunut aivan mutkitta. Lentomatka katkesi sankan sumun vuoksi Walesin rannikolle, josta meidän täytyi kulkea kuljetusrekan kanssa Lontooseen. Savvy oli täyden kympin arvoinen, vaikka reissu pitkittyi ikävästi. Ori matkusti hyvin, ja pysähtyessämme lähellä Lontoota hevoskilpailualueelle juomaan ja jalottelemaan, oli se kuin kotonaan! Stopin aikana poikkesin hetkeksi ihailemaan aitoja brittiläisiä showkisoja. Hevoset oli puunattu viimeistä karvaa myöten ja ratsastajat saivat ne esittämään parhaat puolensa. Kauaa en ehtinyt katsella vaaleanpunaisilla laseilla, kun huomasin kentän laidalla vuoroa odottelevan kirjavan ponin. Poni tempoi, eikä olisi millään malttanut seistä paikoillaan. Nuori tyttö selässä ei kuitenkaan näyttänyt ollenkaan pelokkaalta, vaan toisin kuin odotin, oli hyvin tyyni, ehkä hieman kyllästyneen oloinen. Pari selvästi tunsi toisensa hyvin.
Ratsukon vuoron tullessa poni kipitti ripeästi areenalle, mutta jotenkin kummasti ratsukko löysi toisensa radan alkaessa. Poni kuunteli tyttöä, ja vaikka oli edelleen hyvin energisen oloinen, se kanavoi vauhtinsa muuhun kuin ripeään etenemiseen. Loppujen lopuksi kaksikko oli luokassaan aivan kärkipäässä!
Suorituksen jälkeen tunsin pakottavaa tarvetta käydä katsomassa ponia tarkemmin ja onnitella ratsastajaa loistavasta yhteistyöstä. Poni osoittautui 75% täysiveriverta omaavaksi ratsuponiruunaksi Colmere Rialtoksi, jonka omisti ratsastajansa Alice Garrett perheineen. Garrettien omakasvattama cobtamma oli voittanut aiemmin päivällä toisen luokan ja Alice aikoi panostaa enemmän siihen hyperenergisen Rialton sijaan. Kertoessani oman päiväni kulkua iloinen brittiperhe alkoi kaupata ponia minulle. Yritin toputella ja hain jo Tommyn avukseni, mutta kuitenkin palkintojenjaon jälkeen rautiaankirjava poni talsi Savvyn seuraksi kuljetusautoon.
Saavuimme Suomeen toissapäivänä iltahämärissä. Thomas oli hieman ärtynyt, kun olin taas mennyt ostamaan häneltä kysymättä hevosen. Tällä kertaa kuitenkin lupasin pistää hetimiten ponin kylkeen hintalapun, jos joku kiinnostunut sattuisi huomaamaan. Suomalaisesti "Rille" on osoittautunut omaksi persoonakseen, joka ei paljoa muutosta stressannut, joten osallistuimme tänään estevalmennukseen Kisakeskus Bailadorissa. Energiaa pojalla piisasi, mutta olen oikein tyytyväinen valmennuksen kulkuun. Turhaan eivät Garrettit kehuneet ponia yritteliääksi rohkelikoksi.
Ratsukon vuoron tullessa poni kipitti ripeästi areenalle, mutta jotenkin kummasti ratsukko löysi toisensa radan alkaessa. Poni kuunteli tyttöä, ja vaikka oli edelleen hyvin energisen oloinen, se kanavoi vauhtinsa muuhun kuin ripeään etenemiseen. Loppujen lopuksi kaksikko oli luokassaan aivan kärkipäässä!
Suorituksen jälkeen tunsin pakottavaa tarvetta käydä katsomassa ponia tarkemmin ja onnitella ratsastajaa loistavasta yhteistyöstä. Poni osoittautui 75% täysiveriverta omaavaksi ratsuponiruunaksi Colmere Rialtoksi, jonka omisti ratsastajansa Alice Garrett perheineen. Garrettien omakasvattama cobtamma oli voittanut aiemmin päivällä toisen luokan ja Alice aikoi panostaa enemmän siihen hyperenergisen Rialton sijaan. Kertoessani oman päiväni kulkua iloinen brittiperhe alkoi kaupata ponia minulle. Yritin toputella ja hain jo Tommyn avukseni, mutta kuitenkin palkintojenjaon jälkeen rautiaankirjava poni talsi Savvyn seuraksi kuljetusautoon.
Saavuimme Suomeen toissapäivänä iltahämärissä. Thomas oli hieman ärtynyt, kun olin taas mennyt ostamaan häneltä kysymättä hevosen. Tällä kertaa kuitenkin lupasin pistää hetimiten ponin kylkeen hintalapun, jos joku kiinnostunut sattuisi huomaamaan. Suomalaisesti "Rille" on osoittautunut omaksi persoonakseen, joka ei paljoa muutosta stressannut, joten osallistuimme tänään estevalmennukseen Kisakeskus Bailadorissa. Energiaa pojalla piisasi, mutta olen oikein tyytyväinen valmennuksen kulkuun. Turhaan eivät Garrettit kehuneet ponia yritteliääksi rohkelikoksi.
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Kesäkesäkesä
Sjöbackan kesäkuu on sujunut suunniteltua rennommin, joka tässä tapauksessa tarkoittaa, että olemme rakentaneet niska limassa isojen laitumien aidotuksia ja poistuneet tallin mailta vain yhteen valmennukseen, tai ainakin tämä pätee Thomakseen. Itse olen päässyt myös hieman matkustelun makuun, sillä Savvy osallistuu tänään Irlannissa, Kingston Gårdissa järjestettävään Kyvyt esiin -tapahtumaan, jonne lensimme yhdessä Tommyn kanssa pari päivää sitten. Ori on ollut kiltisti ja oma itsensä, vaikka majoittauduimme täysin vieraaseen vuokratalliin, jossa on myös muut hevoset, jotka esitän tapahtumassa. Hyvin on myös sopeutunut ranskalaistamma Tete Grånholmin hevostilalle, jossa se on ratsastajansa Larissan mukaan ystävystynyt tallin prinsessan kanssa.
Jo parin viikon ajan ori- ja tammavarsat ovat temmeltäneet saaressa ja mantereen laitumilla. Laitumille laskeminen sujui hyvin rauhallisissa merkeissä, vuotiaat olivat heti hyvää pataa keskenään, vaikka orisaaressa olevaa, puolet pienempää islanninhevosta jaksettiin aluksi hieman kummastella puoliveristen toimesta. Pojat saivat kuitenkin pian nyörtyä tälle pienelle issikalle, joka otti lauman johtajuuden muilta kyselemättä.
Jo parin viikon ajan ori- ja tammavarsat ovat temmeltäneet saaressa ja mantereen laitumilla. Laitumille laskeminen sujui hyvin rauhallisissa merkeissä, vuotiaat olivat heti hyvää pataa keskenään, vaikka orisaaressa olevaa, puolet pienempää islanninhevosta jaksettiin aluksi hieman kummastella puoliveristen toimesta. Pojat saivat kuitenkin pian nyörtyä tälle pienelle issikalle, joka otti lauman johtajuuden muilta kyselemättä.
tiistai 1. kesäkuuta 2010
L'été revient maintenant
Saavuimme tänään Saksasta Tommyn ja Savvyn kanssa monta kokemusta ja yhtä bootsiparia rikkaampina. Nuoresta iästä huolimatta aivan mahdottoman fiksu ori sai arvokasta kisakokemusta entisiltä kotikulmiltaan. Loppukevät on ollut Savvylle yhtä vilinää, joten pieni tauko kesäkuun alkuun ei ole lainkaan pahitteeksi orille. Saksassa olisi jatkuvasti sille sopivia luokkia ja hinku suuren maailman kilpakentille olisi suuri. Onneksi ratsuttajan suuruudenhulluista ajatuksista huolestunut omistaja on koko ajan pitämässä huolta, ettei 4-vuotiaista päästä ajamaan piipuun ennen aikojaan.
Savvyyn purkautunutta kilpaintoa ehkä hieman lievittää kotimaassa vaikuttava Roni, sekä Saksan matkan tuliaiset! Kilpailemisen ja Savvyn hyysäämisen ohessa ehdimme Tommyn kanssa tutustua Keski-Euroopassa vaikuttavaan pirteään hevoskauppiaaseen Mila Sommeen, joka oli täysin vakuuttunut, että tietäisi aivan täydellisen hevosen minulle isoihin luokkiin - ainakin tulevaisuudessa, sillä kyseessä olisi myös nuori lupaus. Hyvällä viinillä ja saksalaisella ruoalla höystetyn illallisen jälkeen Mila sai suostuteltua meidät lähtemään koeratsastamaan tammaa. Pohjois-Ranskassa meitä odotti ehkä suloisin otus pitkään aikaan! Valkeaturpainen, iso ranskalaistamma hiveli silmää, eikä ollut yhtään hullumpi selästäkään; hyppäsi kuuliaisesti sen mitä pyydettiin ja laukka pyöri sujuvasti alla. Tamman nimi on sopivasti Quand Revient l'Été, « kun kesä saapuu » tamman vanhan lempinimen, Tetén, vääntyessä hyvin myös meidän suuhun. Tete tulee asumaan Sjöbackassa vain tovin, sillä olemme ilmoittautuneet muutaman päivän päähän nuorten hevosten estevalmennukseen Grånholmin tilalle, jonne tamma myös tulee jäämään ainakin täksi kaudeksi kilpailemaan nuorten hevosten luokkia Larissa Grånholmin ratsuna.
Suomeen tulijoiden porukka sai vielä yhden vahvistuksen, kun ranskalaisten hevosten kautta löysin tieni saksalaisen Res Gestae Equorumin luo. Myytävänä ollut piirtopäinen westfalentamma RGE Lucinda kiehtoi veikeän luonteensa ja miellyttävän sukutaulunsa vuoksi. Heti ensi hetkestä alkaen olin varma, ettei Lucinda tule toimeen Thomaksen kanssa, mutta tässäpä voisi olla minulle oiva nousukasratsu keskitasolle. Lucindalla, tai lyhemmin Lussella, on tiedettävästi vain yksi tulos metrin luokista ex-omistaja-kasvattajan hiljaiselon vuoksi. 10-vuotiaalle tämä tulostaso on jo melko naurettavaa, mutta kapasiteetikkaasta materiaalista on hyvä lähteä työstämään! Jos ei ajatukset Neidin kanssa kohtaa selästä, voi sen aina pistää siitokseen. Itseasiassa olisi jo katsottuna sille hieno raudikko-ori, jossa Lussen tapaan yhdistyy oldenburghilainen ja holsteinilainen veri huimaksi estetykkipaketiksi!
Savvyyn purkautunutta kilpaintoa ehkä hieman lievittää kotimaassa vaikuttava Roni, sekä Saksan matkan tuliaiset! Kilpailemisen ja Savvyn hyysäämisen ohessa ehdimme Tommyn kanssa tutustua Keski-Euroopassa vaikuttavaan pirteään hevoskauppiaaseen Mila Sommeen, joka oli täysin vakuuttunut, että tietäisi aivan täydellisen hevosen minulle isoihin luokkiin - ainakin tulevaisuudessa, sillä kyseessä olisi myös nuori lupaus. Hyvällä viinillä ja saksalaisella ruoalla höystetyn illallisen jälkeen Mila sai suostuteltua meidät lähtemään koeratsastamaan tammaa. Pohjois-Ranskassa meitä odotti ehkä suloisin otus pitkään aikaan! Valkeaturpainen, iso ranskalaistamma hiveli silmää, eikä ollut yhtään hullumpi selästäkään; hyppäsi kuuliaisesti sen mitä pyydettiin ja laukka pyöri sujuvasti alla. Tamman nimi on sopivasti Quand Revient l'Été, « kun kesä saapuu » tamman vanhan lempinimen, Tetén, vääntyessä hyvin myös meidän suuhun. Tete tulee asumaan Sjöbackassa vain tovin, sillä olemme ilmoittautuneet muutaman päivän päähän nuorten hevosten estevalmennukseen Grånholmin tilalle, jonne tamma myös tulee jäämään ainakin täksi kaudeksi kilpailemaan nuorten hevosten luokkia Larissa Grånholmin ratsuna.
Suomeen tulijoiden porukka sai vielä yhden vahvistuksen, kun ranskalaisten hevosten kautta löysin tieni saksalaisen Res Gestae Equorumin luo. Myytävänä ollut piirtopäinen westfalentamma RGE Lucinda kiehtoi veikeän luonteensa ja miellyttävän sukutaulunsa vuoksi. Heti ensi hetkestä alkaen olin varma, ettei Lucinda tule toimeen Thomaksen kanssa, mutta tässäpä voisi olla minulle oiva nousukasratsu keskitasolle. Lucindalla, tai lyhemmin Lussella, on tiedettävästi vain yksi tulos metrin luokista ex-omistaja-kasvattajan hiljaiselon vuoksi. 10-vuotiaalle tämä tulostaso on jo melko naurettavaa, mutta kapasiteetikkaasta materiaalista on hyvä lähteä työstämään! Jos ei ajatukset Neidin kanssa kohtaa selästä, voi sen aina pistää siitokseen. Itseasiassa olisi jo katsottuna sille hieno raudikko-ori, jossa Lussen tapaan yhdistyy oldenburghilainen ja holsteinilainen veri huimaksi estetykkipaketiksi!
lauantai 8. toukokuuta 2010
Deutschland hier kommen wir!
Toissapäivänä Disa lähti Savvyn ja Tommyn kanssa kohti Saksan maata. Tarkoitus on polkaista nuoren orin ensimmäinen kisaturnee käyntiin tänään Gestüt Sundancerin Züchtertagin 90cm luokassa. Huomiset kilpailut Stelzenhofissa ovat vielä hieman vaakalaudalla - osallistuako vaiko ei. 13. päivä kisaputki kuitenkin taas jatkuu. Saviourilla hypätään nyt aluksi rutiinin saavuttamiseksi A-luokkia, mutta ei olisi ihme jos loppukesästä ratsukko hyppäisi L:ä (110-120cm). Sen verran hyvin Savvy on mennyt treeneissä, että kohta tästä ei viitsi itse edes luopua!
Thomas pyörittää yksin tallin arkea ainakin kuun puoliväliin saakka. Kovisteluiden jälkeen mies suostui kapuamaan ainakin kolmesti viikossa Joonan selkään liikuttaakseen orin kevyesti. Kuitenkaan Gretan tapakoulu ei tule jäämään hunningolle. Silmäterälleen Tompalta löytyy aina aikaa niin paljon kuin tammavarsa sitä vaatii. Poneille mies on selvästi liian pitkä, mistäköhän löytyisi osaava pikkuratsastaja Ronille ja Sallille? Kunnon puolesta ei niinkään pelota, mutta ei käy kateeksi sitä, joka selkään kapuaa parin, kolmen viikon tauon jälkeen.. Etenkin, kun Roni on ollut hieman tyytymätön yksinäisiin päiviinsä hiekkatarhassa, kun muut ovat vehreällä rakennuksen toisella puolella. Stressaantunut ori on riekkunut tarhassaan sen verran, että huomenissa on varmasti turvallisempaa alkaa totutella sitäkin hetkeksi nurmelle.
Thomas pyörittää yksin tallin arkea ainakin kuun puoliväliin saakka. Kovisteluiden jälkeen mies suostui kapuamaan ainakin kolmesti viikossa Joonan selkään liikuttaakseen orin kevyesti. Kuitenkaan Gretan tapakoulu ei tule jäämään hunningolle. Silmäterälleen Tompalta löytyy aina aikaa niin paljon kuin tammavarsa sitä vaatii. Poneille mies on selvästi liian pitkä, mistäköhän löytyisi osaava pikkuratsastaja Ronille ja Sallille? Kunnon puolesta ei niinkään pelota, mutta ei käy kateeksi sitä, joka selkään kapuaa parin, kolmen viikon tauon jälkeen.. Etenkin, kun Roni on ollut hieman tyytymätön yksinäisiin päiviinsä hiekkatarhassa, kun muut ovat vehreällä rakennuksen toisella puolella. Stressaantunut ori on riekkunut tarhassaan sen verran, että huomenissa on varmasti turvallisempaa alkaa totutella sitäkin hetkeksi nurmelle.
keskiviikko 21. huhtikuuta 2010
Salli ja pojat
Rajut tuulenpuuskat eivät haitanneet matkaa, kun Niklas pistäytyi jälleen Suomeen tuodakseen hannoverilaisen oriinsa Saviourin ja welshponioriini MW Flyrockin Sjöbackaan. Kaksikko taittoi matkaa hyvissä väleissä, mutta kun kuvioihin astui kaunis neito, oli herrasmiesten pokka pettää. Kaunis neitohan on tietenkin Anfarwol Acresilta siitostammaksi ostettu suloinen, pieni welshponi Anfarwol Aurchwrlyn, jonka nimeä sain itsekin tavuttaa tovin. Lempinimivaihtoehtoja sain miettiä lähes yksin Thomaksen vain hymähdellessä, "jos poni on täysin taulapää saa palata sinne mistä tulikin", ja ehdotti vakaumuksensa mukaisia nimiä. Jälleen kerran olisimme pulassa ilman Niklaksen kekseliäsyyttä hänen huudahdettua aivan täydellisen kutsumanimen ponineidille - Salli!
Kokeneena kuskina Niklas sai kolmikon turvallisesti kotiin, vaikka etenkin Roni oli hyvin pörheänä tammaseurasta ja olisi tehnyt heti lähempää tuttavuutta kaunokaisen kanssa. Parisen kuukautta orin on kuitenkin vielä odotettava.. Keli oli sen verran vilpoisa, eikä aurinkoakaan näkynyt, sillä kello oli jo ehtinyt kuuden paremmalle puolelle, joten kolmikko jäi talliin tutustumaan uuteen kotiinsa Joonan ja Gitten seuratessa menoa tallipihalla tarhoistaan mielenkiinnosta haljeten. Kun porukka kaikkosi pihalta talliin, alkoi sen veroinen ralli, että kaksikko pääsi myös tallin suojiin. Pitkästä aikaa Joona ei ole enää ainoa ori tallissa, joten saa nähdä kuinka se, ja muut orit asettuvat. Pienikokoisuudesta huolimatta oletan Ronin nousevan henkiseksi kuninkaaksi korkeimman iän ja ponin sisukkuuden voimalla.
Kokeneena kuskina Niklas sai kolmikon turvallisesti kotiin, vaikka etenkin Roni oli hyvin pörheänä tammaseurasta ja olisi tehnyt heti lähempää tuttavuutta kaunokaisen kanssa. Parisen kuukautta orin on kuitenkin vielä odotettava.. Keli oli sen verran vilpoisa, eikä aurinkoakaan näkynyt, sillä kello oli jo ehtinyt kuuden paremmalle puolelle, joten kolmikko jäi talliin tutustumaan uuteen kotiinsa Joonan ja Gitten seuratessa menoa tallipihalla tarhoistaan mielenkiinnosta haljeten. Kun porukka kaikkosi pihalta talliin, alkoi sen veroinen ralli, että kaksikko pääsi myös tallin suojiin. Pitkästä aikaa Joona ei ole enää ainoa ori tallissa, joten saa nähdä kuinka se, ja muut orit asettuvat. Pienikokoisuudesta huolimatta oletan Ronin nousevan henkiseksi kuninkaaksi korkeimman iän ja ponin sisukkuuden voimalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)