Superkisaviikonloppu

Eräs elokuinen viikonloppu meni kisoissa pyöriessä tyttöporukan kanssa. Thomas jäi vähän nuristen hoitamaan kotiinjäävää laumaa ja me muut matkasimme ensin lauantaina Metsälammen Ratsutallille kouluharjoituskisoihin ja sunnuntaina Edelsten Ponies -tallille esteharjoituksiin. Yleensä kuskin roolissa toimiva Niklas oli Englannissa, mutta hyvinpä tuon uuden pienemmän hevosauton luotsaus sujui allekirjoittaneeltakin.

Meidän Roope-ruuna osaa jo sovittaa jalkansa sen verran nätisti, että otimme sen mukaan molemmille reissuille ikään kuin täytehevoseksi pitämään seuraa toiselle, kun kolmas on radalla. Ravurin urallekin aikoinaan tähynnyt ruuna on vähän tahmatassu, mutta viimeisen puolen vuoden kova työ sai vihdoin palkinnon. Lauantaina tuli sijoitus Helposta C:stä ja sunnuntaina puhdas rata ja jaettu ykkössija 40-50cm luokasta. Eihän tuo taso päätä huimaa, mutta meidän Ruupertilta hieno saavutus! Koulukisoissa oli mukana myös Chrisse Rollella ja Liina Kamulla, joka oli ensimmäistä kertaa kisareissulla sitten ruunauksen. Samalla lailla poni kulki rinta rottingilla kuin orivuosinaankin, tosin onhan tuolle jo tuota ikää ja pinttyneitä tapoja ehtinyt kertyä. Hyvin meni kuitenkin pikkuponeillakin - Rolle oli hienosti neljäs Helpossa B:ssä ja Kamu oli täpärästi toinen Helpossa A:ssa.

Estekisoissa suurin oletettu viihdearvo oli minun ja Linnean 60-70cm esteradalla, mutta tammapa yllätti nostellen kinttujaan esteiden kohdalla ja kuunnellen hyppyjen välissä myös vähän ratsastajan apuja. Tärkeintä oli saada hyvä fiilis ratsulle ja ratsastajalle ja pitää puomit ylhäällä sekä perus- että uusintaradalla. Voittajan ajasta jäätiin lopulta sekunti, mutta ei hopea ole häpeä. Meidän jälkeen seuraavaksi kaasuttelivat Liina ja Salli.

-Disa

Kesälaitumen satoa korjaamassa

Tilaa ennen meitä pitäneen Robertin tytär Charlotta kävi pudottamassa jo toista kesää perättäin Rollen seuraksi vuotta vanhemman suomenhevosorin "Ruupertin". Uusi kaveri on vähän sellainen nallekarhumainen, joten terävä poni ei joutunut tänäkään vuonna pahemmin nahistelemaan johtajan paikastaan, vaikka hävisikin sekä iässä että koossa. Molemmat kaverukset nauttivat kesästä täysin rinnoin ja pitivät huilitaukoa kaiken uuden oppimisen jälkeen.

Kesä on ehtinyt vaihtua joulunodotukseen, mutta yhä edelleen nurkissa pyörii tuo otus, jonka piti jäädä "ihan vaan kesälaitumen ajaksi, kuten viime vuonna". Charlotta lupaili tulla hakemaan sen aina seuraavana lauantaina, mutta kyseistä päivää ei koskaan tullut. Niklas ja Thomas nauroivat jo tässä vaiheessa Charlotan laittaneen merkille heikkouteni suurimerkkisiin raudikkoihin ja yrittävän nyt salakavalasti ujuttaa orin meille.

Marraskuuhun mennessä kotiinhaun viivästymiselle oli saatu ihan pätevä syykin, joten ajattelin vähän auttaa naista mäessä. Sain omistajan siunauksen jatkaa Ruupertin ratsuttamista, josta tulikin ihan mielenkiintoinen projekti muiden ohelle - yhdet harjoituskisatkin on jo takana. Yhä tuo reppana tallia asuttaa, joten katsotaan kuka meistä kolmesta romahtaa ensimmäisenä säälistä ja allekirjoittaa kauppakirjan: minä, Thomas vai Niklas. Aika alkaa nyt...