Syksy yllätti ratsutallin pitäjän

Myrskyn tuomat rankat sadekuurot ja kovat tuulet toivat mukanaan kolean syksyisen kelin. Hevoset ja koirat on kaikki täynnä uutta energiaa ja aamulla pihalle päästyään vähän jokainen säntäilee omiaan. Pitkään niistä hienoista, lämpimistä keleistä saatiinkin nauttia (ja toisinaan vähän kärsiäkin!), joten kaipa se on todettava, että aika aikaansa kutakin. Johan sitä on jo syyskuu, melkein lokakuu.

Syksyn saapuminen ei haitannut menoa, kun suuntasimme Lunan kanssa turvat kohti Paraista ja Humlegårdin koulukisoja. Meidän pikku mustikkainen oli tietysti vähän tsirpakka, mutta asettui lämmittelyssä kiitettävästi aloilleen ja ratsastajan avuille. Tamma meni alkuvuonna vaativaa B:tä sellaisilla 62%, 67 % tuloksilla, mutta nyt oli tiedossa jännät paikat kun hevonen starttasi ensimmäistä kertaa koskaan vaativaa A:ta. Lunaa on valmisteltu kotopuolessa ajatuksella ajan kanssa, joka näkyi tasaisen varmassa suorituksessa. Tiesimme Thomaksen kanssa, että tänään meni ihan hyvin. Siitä huolimatta hieraisimme molemmat silmiämme, kun ratsukko kuulutettiin luokkansa voittajiksi ja vielä uudemman kerran, kun saimme arvostelupaperit käsiimme. 82,000 prosenttia! Tuomarilla näytti tosin olevan muutenkin aika hövelin positiivinen asenne, joten toppuuttelin Thomasta olemaan rehvastelematta sen kummemmin. Luokkavoitosta tosin saa ja pitää olla ylpeä!