Leijonakuningas on syntynyt

Tälle keväälle tuli piste iin päälle, kun Lusse varsoi vihdoin pienen yliajan jälkeen tumman ja pitkäkoipisen orivarsan. "Simba" oli alkuun hieman vetelähkö, mutta vertyi nopeasti, kun pääsi vihdoin kapuamaan tolpilleen. Lusse on pitänyt kokeneen mamman ottein huolta uudesta varsastaan, mutta jo puolen päivän perusteella se on hiukan hellittänyt "natsimutsin" otettaan. Minä, Thomas ja Chrisse olemme saaneet puuhastella aivan normaalisti kaksikon ympärillä. Linnean syntyessä tamma kun pysytteli ensimmäiset päivät mielummin omassa rauhassa ja muljautteli silmiään, jos joku kehtasi kävellä tallin perällä olevan varsomiskarsinan ohi esim. hakemaan satulaa...

Simban emästä ja sen suvusta oli enemmän puhetta aiemmassa postauksessa. Isäori Spiroq on hyvällä tyylillä hyppäävä estetaituri, jolla on lukuisia sijoituksia 160cm luokista. Isän puolelta orivarsa on vanhaa suomalaista hevoskasvatusta orilinjan mennessä trakehnerori Oroaqiin. Suvussa on myös siitosorimatadori Alté. Isänisä R.M. Final Destination oli kaikin puolin mahtava hevonen, joka teki hyvin mielin yhteistyötä ratsastajansa kanssa. Elättelemme toiveita, että tällainen luonteenpiirre olisi tarttunut pieneen Simbaankin emätamman ratkiriemukkaan käytöksen sijaan. Pieni "edge" luonteessa on kilpahevoselle hyväksi, mutta kuten Lussen kohdalla ollaan monesti saatu todistaa - joskus liika on vain liikaa.

Liina on innostunut kilpailemaan Sallilla, joten tamma taidetaan jättää astuttamatta tänä vuonna. Sen sijaan Tuulille on etsitty kivaa oria läpi kevään. Meillä ei ole Thomaksen kanssa sen kummempaa tuntemusta suomenhevosten suvuista, joten olemme saaneet tankata hieman perustietoa, kysyä tutuilta neuvoa ja selailla tarjolla olevia jalostusoreja. Vinskin myötä olen ollut piekkarin omistaja jo useamman vuoden, joten liekö siinä syy, että lopulta päädyimme katselemaan Tuulille pikkuoria. Tammalla on itsellään suvussaan pientä kokoa, joten toivotaan, että varsakin tulisi jäämään alle 148cm korkeaksi. Isäori Jukolan Pikkulokki on pienhevosleimainen monitoimiratsu, joka on hyvä käsitellä, mutta jolla on ehkä vähän enemmän skarpimpi luonne kuin meidän tammalla. Toivotaan, että Tuuli tulee kantavaksi ja ensi keväänä saamme ihastella suomen(pien)hevosvarsaa.